ABB:ltä uusinta sähköasematekniikkaa suurjännitteisen kantaverkon syntysijoille

Kaasueristeinen sähköasema maisemoidaan Imatrankosken kansallismaisemaan istuvaksi.

Uuden sähköasemarakennuksen muotoilussa on huomioitu perinteet: kaksikerroksinen sähköasemarakennus verhoillaan pitkillä harmailla tiilillä, ja lähialueen ilmajohdoille asennetaan valkoiset, kolmioteemaa eri tavoin toistavat maisemapylväät, joista korkein kohoaa 40 metriin. Kuva: Fingrid
Uuden sähköasemarakennuksen muotoilussa on huomioitu perinteet: kaksikerroksinen sähköasemarakennus verhoillaan pitkillä harmailla tiilillä, ja lähialueen ilmajohdoille asennetaan valkoiset, kolmioteemaa eri tavoin toistavat maisemapylväät, joista korkein kohoaa 40 metriin. Kuva: Fingrid

Vielä 1800-luvun alkupuolella vesipyörät antoivat vauhtia lähinnä myllynkiville ja sahoille, mutta vuosisadan lopulla koskien kuohuista tehtiin jo sähköäkin. Tehtaat perustettiin silti jokien varsille, koska sähköstä olisi hävinnyt merkittävä osa siirrettäessä sitä pitkiä matkoja pienellä jännitteellä.

1920-luvun Suomessa sähkönsiirtoon otettiin uusi näkökulma. Vuoksen varrella, Imatrankoskella rakennettiin valtavaa vesivoimalaitosta, jonka tuotannolla haluttiin kattaa jopa koko Suomen kulutus. Tehokasta siirtoa varten rakennettiin 110 kilovoltin linja Imatralta Viipuriin sekä Hikiän kautta Turkuun ja Helsinkiin. Tämä 563 kilometrin pituinen siirtolinja otettiin käyttöön vuonna 1929, ja se sai nimekseen Rautarouva.

Näin sai alkunsa sähkön suurjännitteinen kantaverkko, jonka 90-vuotisjuhlia kantaverkkoyhtiö Fingrid tänä vuonna juhlii. Tänä vuonna Fingrid palaa myös Rautarouvan alkupisteeseen, sen ensimmäiseen sähköasemaan, joka siirsi sähkön Imatran voimalaitoksesta Rautarouvan kuparijohtoihin. Asema korvataan kokonaan uudella.

”Rakennustyöt ovat käynnissä”, kertoo Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttinen.

Käyttövarmuus yhä paremmaksi

Uusi sähköasema otetaan käyttöön syksyllä 2020, ja siihen asti sähkö virtaa vielä ilmaeristeisen kytkinkentän läpi voimalaitoksen pihamaalla. Kenttää on vuosien varrella laajennettu ja teknologiaa uudistettu.

”Asemalta lähtee nykyään johtoja voimalaitoksen ja Rautarouvan lisäksi muun muassa muihin kantaverkon linjoihin sekä terästehtaaseen. Yhteensä lähtöjä on 10”, Henttinen sanoo. Muuntajaa asemalla ei ole, koska voimalaitos nostaa jännitteen jo ennen asemaa.

Henttisen mukaan aseman käyttötarkoitus pysyy ennallaan.

”On vain aika päivittää laitteet ja parantaa siten käyttövarmuutta. Uudesta sähköasemasta tulee myös lähes huoltovapaa.”

Koska voimalaitoksen omistaa Fortum ja verkon Fingrid, uusi kytkinlaitos nousee vanhan kytkinkentän viereen Fingridin tontille, ja vanha, Fortumin tontilla sijaitseva kenttä puretaan. Uuden aseman piirustuksissa näkyy solakka rakennus, jollaisia mahtuisi vanhalle avokentälle noin kahdeksan kappaletta.

”Kaasueristeinen kojeisto eli GIS-kojeisto vie hyvin vähän tilaa”, toteaa ABB:n myyntipäällikkö Pertti Välimaa. Suojakaasu, joka eristää paremmin kuin ilma, mahdollistaa siis sen, että kytkinkentän johdot ja laitteet voidaan pakata pieneen tilaan toisiaan häiritsemättä.

”Asennamme samaan rakennukseen myös kytkinlaitoksen ohjaus- ja suojauslaitteistot.”

Kytkinaseman sydämenä tulee toimimaan ABB:n kaasueristeinen (GIS) ELK14-kojeisto Fingridin punaisena. Kuva: Fingrid
Kytkinaseman sydämenä tulee toimimaan ABB:n kaasueristeinen (GIS) ELK14-kojeisto Fingridin punaisena. Kuva: Fingrid

Rakennusurakka kansallismaisemassa

Sähköasemaurakka vaikuttaa suoraviivaiselta. Vastalauseita tuskin kuuluu, kun pylväs- ja johtoviidakko korvataan sitä pienemmällä rakennuksella. Imatran sähköasema sattuu kuitenkin sijaitsemaan alueella, joka on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta.

Kansallismaisemaksi alueen tekee ennen kaikkea koski, joka on houkutellut matkailijoita kautta Euroopan 1700-luvulta alkaen, sekä kosken ympärillä sijaitseva Kruununpuisto, Suomen vanhin luonnonsuojelualue.

Koskimatkailun myötä alueelle rakennettiin vuonna 1903 Grand Hôtel Cascade, jugendlinna, joka tunnetaan nykyään Imatran Valtionhotellina. Klassismia edustavat puolestaan voimalaitoksen punatiiliset rakennukset, jotka sijaitsevat harmaalla graniitilla verhotun padon yllä ja vierellä. Ei ihme, että Museovirasto on luokitellut tämän kansallismaiseman myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi, mikä edellyttää täydennysrakentamiselta erityistä sopeuttamista.

”Olemme panostaneet visuaaliseen puoleen aika lailla”, Henttinen toteaa.

Uusi muotoilu huomioi perinteet

Piirustukset näyttävät, että kaksikerroksinen sähköasemarakennus verhoillaan pitkillä harmailla tiilillä, ja lähialueen ilmajohdoille asennetaan valkoiset, kolmioteemaa eri tavoin toistavat maisemapylväät, joista korkein kohoaa 40 metriin. Rakennuksen päädyissä valkoiset portaalit keräävät ilmajohdot ja liittävät ne päätteiden avulla maakaapeleihin. Maakaapelit puolestaan johdetaan rakennuksen kellarin kautta kojeistoon, joka sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa.

Valkoinen väri liittää portaalit ja pylväät alkuperäisen Rautarouvan tunnelmaan. Rautarouva-linjassa oli alun perin yli 1900 ristikkopylvästä, jotka oli maalattu valkoisiksi voimalaitoksen alueella, kuten myös ruutuikkunoiden karmit ja puitteet punatiilirakennuksissa.

Lähimpiä maisemapylväitä lukuun ottamatta sähköasemaurakka ei leviä Rautarouva-linjaan. Rautarouvan kuparikaapelit vaihdettiin alumiinisiksi jo 1960-luvulla, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana linja on uudistettu lähes täysin pylväitä myöten. Viimeinen, 49 kilometrin pätkä on työn alla Hikiän ja Orimattilan välillä.

”Sähköasemia uusitaan omassa tahdissa sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee”, Henttinen kertoo.

Linkit

Yhteydenotto

Liitteet

Jaa tämä artikkeli

Facebook LinkedIn Twitter WhatsApp