Euroopan suurin kultakaivos louhii energiatehokkaasti yli kilometrin syvyydessä

Kymmenvuotias Kittilän kultakaivos toimii jatkuvan parantamisen periaatteella. Parhaillaan kaivokselle rakennetaan yli kilometrin syvyistä kaivoskuilua. Kuiluun tuleva malminnostokone tehostaa kaivoksen tuotantoa ja parantaa energiatehokkuutta. Yhteistyökumppanina on ABB.

Tietokoneiden näytöille päivittyy dataa, grafiikkaa ja informaatiota. Niiden yläpuolella sijaitsevilla näytöillä pyörii valvontakameroiden live-kuvaa alueelta.

On syksyinen arkipäivä Kittilän kultakaivoksen rikastamon ohjaamossa. Matti Severinkangas kollegoineen valvoo Kittilän Kiistalan kylässä sijaitsevaa Euroopan suurimman kultakaivoksen rikastusprosessia, jonka toimintaa ohjaa ABB Ability™ System 800xA -automaatiojärjestelmä.

  • Kultakaivoksen rikastamolla valtava kuulamylly hoitaa toisen vaiheen jauhatuksen. ABB on vastannut kuulamyllyn sähkökytkennöistä.
  • Kaivostoimialan johtaja Petri Vuolukka ABB:ltä (vas.) ja avainasiakaspäällikkö Hannu Pakola kyselevät rikastamon työntekijöiltä kuulumisia. He haluavat vastata kaivoksen tarpeisiin ja olla yhteistyökumppanina mukana kehittämässä tulevaisuuden kaivosta. Taustalla Matti Severinkangas valvoo rikastamoa
  • Varatoimitusjohtaja Seppo Voutilainen esittelee maanalaista kaivosta havainnekuvan avulla. Tunneliverkostoa on louhittu jo 100 kilometriä. Kaivoskuilun avulla kaivosyhtiö pääsee tulevaisuudessa entistä syvemmälle.

”Täältä rikastamon ohjaamosta pystymme periaatteessa ohjaamaan koko kaivosalueen toimintoja”, Seppo Voutilainen, Kittilän kaivoksen varatoimitusjohtaja ja projektinjohtaja toteaa.

Yhdellä näytöistä toimii ABB:n Vtrin-järjestelmä. Se on datan visualisointityökalu, joka kerää yhteen monenlaista tarpeellista tietoa rikastamosta.

”Sen avulla saamme koottua tietoa kaivoksen toiminnasta esimerkiksi erilaisiksi raporteiksi”, Voutilainen kertoo.

Näkymätöntä kultaa esiin
Kultakaivoksen rikastamo on paikka, jossa kulta erotetaan maan alta louhitusta kivestä.

Kittilän kultakaivoksella rikastustyö on erityisen haastavaa, sillä kaivoksen louhima kulta on refraktorista eli näkymätöntä. Se on kapseloitunut mineraalihilan sisälle, ja sen irrottaminen vaatii runsaasti erikoistekniikkaa ja useita eri työvaiheita.

Ensin louhittu kiviaines murskataan ja jauhetaan. Sitten se vaahdotetaan ja puhdistetaan.

Tämän jälkeen rikaste syötetään autoklaaviin eli 22,5 metriä pitkään teräksiseen koneeseen, missä se märkäpoltetaan eli painehapetetaan.

”Painehapetuksella kulta vapautetaan muotoon, jossa se voidaan liuottaa”, Seppo Voutilainen selventää.

Rikastamoon nostetaan maan alta vuosittain valtavat määrät malmia, ja nyt määrää ollaan kasvattamassa entisestään. Meneillään on rikastamon laajennus, jonka ansiosta vuotuinen malminkäsittelymäärä nostetaan 1,6 miljoonasta tonnista kahteen miljoonaan tonniin.

”Vaikka tuotantoa tehostetaan, kaivoksen ikä ei lyhene”, Voutilainen huomauttaa.

Kittilän kaivos aikoo nostaa kullantuotantoaan noin 8 000 kiloon eli yli 300 kultaharkkoon vuodessa. Kuvan kultaharkot eivät ole oikeita, niitä pääsevät näkemään vain harvat.
Kittilän kaivos aikoo nostaa kullantuotantoaan noin 8 000 kiloon eli yli 300 kultaharkkoon vuodessa. Kuvan kultaharkot eivät ole oikeita, niitä pääsevät näkemään vain harvat.

Kaivos laajenee ja syvenee
Rikastamon laajentaminen on osa kaivosyhtiö Agnico Eagle Finlandin uutta, laajempaa strategiaa, joka julkaistiin alkuvuodesta. Sen mukaisesti Kittilän kultakaivos laajenee ja syvenee tulevina vuosina.

Tätä varten Agnico Eagle teki toukokuussa ABB:n kanssa kaupat malminnostokoneesta, joka nostaa tulevaisuudessa malmia yli kilometrin syvyydestä. Nostokonetta varten kaivosyhtiö rakentaa alueelle kaivoskuilun.

Nostokoneen ja kaivoskuilun ansiosta kaivosyhtiö pääsee tulevaisuudessa käsiksi kultaesiintymän syvimpiin, vielä hyödyntämättömiin osiin.

”Kuilu avaa meille malmivarannot aina 1,4 kilometriin saakka”, Seppo Voutilainen kertoo.

Nykyprosessissa maan alta louhittu malmi kuljetetaan maan päälle rikastamoon kuorma-autoilla. Ylöspäin suuntautuvat kuorma-autokuljetukset vievät paljon aikaa ja kuluttavat runsaasti energiaa.

Malminnostokoneen ansiosta prosessi nopeutuu ja kaivos pääsee eroon paljon energiaa kuluttavasta kuorma-autoliikenteestä. Samalla päästöt ja trafiikki kaivoksessa vähenevät. Näin sekä tuotanto- ja energiatehokkuus että työturvallisuus paranevat.

”Kaikki tämä muuttaa meidän työtapojamme positiivisesti”, Seppo Voutilainen sanoo.

Kari Siirtola kertoo, että kultakaivos käyttää energiaa pienen kaupungin verran.
Kari Siirtola kertoo, että kultakaivos käyttää energiaa pienen kaupungin verran.

Hukkalämpö hyötykäyttöön
Kaivostoiminta vaatii paljon energiaa. Yksi eniten energiaa vievistä toiminnoista on maanalaisen kaivoksen tuuletus. Myös rikastamo eri työvaiheineen vie runsaasti energiaa, samoin happilaitos, joka tuottaa happea kaivoksen prosesseja varten.

”Käytämme energiaa pienen kaupungin verran”, kuvailee kunnossapitopäällikkö Kari Siirtola.

”Kiven rikkominen ei ole helppoa”, muistuttaa Seppo Voutilainen.

Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen onkin yksi Kittilän kultakaivoksen periaatteista, ja energiatehokkuutta on kasvatettu jatkuvasti yhteistyössä ABB:n kanssa.

Vuodesta 2012 lähtien happilaitoksen hukkalämpö on otettu talteen ja sillä on lämmitetty maanalaisia tunneleita. Nykyään kaikki kultakaivoksen rakennukset lämpenevät hukkalämmöllä.

”Ensimmäisenä vuonna, kun otimme happilaitoksen hukkalämpöä talteen, säästimme 900 tonnia nestekaasua”, Kari Siirtola kertoo.

Energiaa on säästetty myös älykkäillä tuuletusjärjestelmäratkaisuilla. Käyttöön on otettu ABB:n VOD (Ventilation On Demand) -automaatio, joka ohjaa tuuletusta maanalaisessa tunneliverkostossa sinne, missä töitä kulloinkin tehdään ja missä on tuuletustarvetta.

”Automaation avulla olemme saaneet valtavia säästöjä”, Siirtola sanoo.

Voutilaisen ja Siirtolan mukaan energiaa säästävät ratkaisut näkyvät energiankulutuksessa ja sitä kautta suoraan viivan alla.

Kaivos uskoo kumppanuuteen
Kittilän kultakaivoksen nykyinen toimintasuunnitelma yltää vuoteen 2035. Seppo Voutilaisen ja Kari Siirtolan mukaan kaivoksen pitkä toiminta-aika tarkoittaa, että toimintaa on kehitettävä kaiken aikaa.

”Kaivos laajenee koko ajan. Jos mitään ei tehdä, se johtaa jatkuvaan energiankulutuksen kasvuun”, Voutilainen sanoo.

Pitkä toiminta-aika tarkoittaa myös sitä, että kaivosyhtiö tarvitsee rinnalleen luotettavia yhteistyökumppaneita, jotka eivät pelkästään toimita laitteita tai järjestelmiä, vaan myös pitävät huolen laitteiden ja järjestelmien kehittämisestä ja huollosta kumppanuus- ja elinkaariajattelun mukaisesti.

”Meille tärkeää on, että saamme tukea silloin, kun sitä tarvitsemme”, Voutilainen toteaa.

ABB:n kanssa tehtyyn yhteistyöhön Voutilainen ja Siirtola ovat tyytyväisiä. Avainasiakaspäällikkö Hannu Pakolaan on saatu yhteys aina, kun on tarvinnut, ja tukea on tullut hänen kauttaan nopeasti.

”Se on asia, jota arvostamme”, Voutilainen sanoo.

Hannu Pakola ja kaivostoimialan johtaja Petri Vuolukka ABB:ltä ovat tyytyväisiä luottamukselliseen kumppanuussuhteeseen ja siihen, että ABB on kumppanina ollut mukana kaivostoiminnan jatkuvassa kehittämisessä.

”Olemme automatisoineet toimintoja tuotannon ohessa jatkuvasti. Koko ajan on meneillään kehitysprojekti”, Pakola kertoo.

Petri Vuolukan mukaan ABB haluaa olla myös jatkossa luotettava kumppani, joka pystyy tarjoamaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita kaivoksen tulevaisuuden tarpeisiin.

”Seuraavaksi haluaisimme miettiä yhdessä kultakaivoksen väen kanssa, minkä tyyppiset digitaaliset ratkaisut soveltuisivat heidän ympäristöönsä. Jokainen kaivos on ympäristönä hieman erilainen, sillä kaivosten prosessit poikkeavat toisistaan. Siksi ratkaisuja pitää katsoa aina tapauskohtaisesti.”

KITTILÄN KULTAKAIVOS

– Vuonna 2008 toimintansa aloittanut Euroopan suurin kultakaivos sijaitsee Kiistalan kylän kupeessa Suurikuusikon alueella 50 kilometriä Kittilän keskustasta koilliseen.

– Kaivoksen omistaa kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy, joka on kanadalaisen kullantuottajan Agnico Eagle Mines Limitedin tytäryhtiö.

– Kaivoksen tiedossa olevat malmivarat ovat noin 27 miljoonaa tonnia, ja nykyisillä tuotantomäärillä kaivoksen suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2035 saakka.

– Kaivos työllistää noin 900 henkeä, joista yli 50 prosenttia on kittiläläisiä ja noin 90 prosenttia lappilaisia.

– Ensimmäisinä toimintavuosina malmia louhittiin avokaivoksessa. Marraskuusta 2012 lähtien louhintaa on tehty ainoastaan maan alla.

YHTEISTYÖ ABB:N KANSSA

– ABB on toiminut Kittilän kultakaivoksen yhteistyökumppanina alusta lähtien ja toimittanut kaivokselle kymmenen vuoden aikana monenlaisia ratkaisuja, tuotteita ja palveluja liittyen kaivoksen automaatioon, sähköistykseen, sähkönjakeluun ja instrumentointiin. Se on myös kehittänyt ratkaisuja liittyen innovatiiviseen energianhallintaan.

– Toukokuussa ABB teki kultakaivoksen kanssa sopimuksen malminnostokoneesta. Nostokone on parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Se otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa.

Teksti: Liisa Kuittinen
Kuvat: Kaisa Sirén
Artikkeli on julkaistu ABB Oy:n Näköala-lehdessä 2/2018 

Jaa tämä artikkeli

Facebook LinkedIn Twitter WhatsApp