Finland - Finnish

ABB:n websivuilla käytetään evästeitä. Käyttämällä tätä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää

Suomalaiset juuret: Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889

Gottfrid Strömbergin kehittämät sähkökoneet nostivat alkujaan neljän miehen konepajan Suomen merkittävimpien teollisuusyritysten joukkoon ja sähköteknisen teollisuuden tiennäyttäjäksi.

ABB on jatkanut Suomessa menestyksekkäästi Strömbergin jalanjäljissä vuodesta 1988: johtavan globaalin sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymän voima on huipputeknologiassa, globaalissa jalanjäljessä ja vahvoissa paikallisissa juurissa.

 

Sähkötekniikan uranuurtaja: Gottfrid Strömberg

Axel Gottfrid Strömberg syntyi Utajärvellä, Muhoksen Pitäjässä Oulun läänissä vuonna 1863, jolloin kodeissa ei tunnettu sähkövaloa.

Gottfrid kiinnostui sähkötekniikasta jo koulupoikana ja valmisti vuonna 1880 Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen. Hän valmistui Polyteknillisestä Opistosta vuonna 1885. Sähkötekniikkaan hän perehtyi Berliinin kuninkaallisessa teknisessä korkeakoulussa ja Hannoverin teknisessä korkeakoulussa.

1887 Gottfrid Strömbergistä tuli Suomen ensimmäinen sähkötekniikan opettaja. Ensimmäiset sähkötekniikan professorit olivat hänen oppilaitaan.

Gottfrid Strömberg ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi vuonna 1889 toimittamalla Helsingin maistraattiin elinkeinoilmoituksen.

"Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliiketta..." Ote Strömbergin elinkeinoilmoituksesta. Uuden yhtiön tunnuslause oli "Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet". 

Strömbergin suunnittelemat sähkökoneet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä. Hän toimi yhtiön toimitusjohtajana aina vuoteen 1919 ja hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä kuolemaansa saakka. 

Strömbergistä ABB:hen

1889

24.7.1889 Strömberg toimitti Helsingin kaupungin maistraatille elinkeinoilmoituksen. Ensimmäinen verstas oli Helsingin Kampissa. Liiketoiminnan ydin olivat tasavirtakoneet, asuin- ja liikekiinteistöjen valaistuskeskukset sekä asennukset.

1890-luku

Strömberg aloitti viennin toimittamalla dynamot Venäjän valtion amiraliteetin ja ulkoministreiön uudisrakennuksiin. Uusi tehdas valmistui Sörnäisiin. Sähkögeneraattoreiden lisäksi aloitettiin oman moottorisarjan valmistus.

1910-luku

Strömberg hankki koneliike Tarmon, josta muodostettiin Kone Oy. Strömberg rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Teollinen muuntajavalmistus alkoi.

1920-luku

Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli tärkeimmät asiakkaat. Brown, Bovery & Cien kanssa solmittiin edustussopimus. Vaihtovirtakoneiden, muuntajien ja oikosulkumoottoreiden teollinen tuotanto alkoi.

1930-luku

Tuotanto siirtyi Sörnäisistä Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Pitäjänmäelle perustetaan Oy Strömberg Ab:n oma ammattikoulu. Konepajakoulu oli nelivuotinen ja oppiin otettiin vuosittain 20 uutta oppilasta.

1940-luku

Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi. Strömberg osallistui Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin.

1950-luku

Strömberg räätälöi suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa. Liesitehdas aloitti toimintansa 1955.

1960-luku

Puolijohdetekniikkaa sovellettiin aluksi generaattorin jännitteensäätäjään, sitten paperikonekäyttöihin. Tehoelektroniikka tuli mukaan tuotekehitykseen. Ensimmäinen elektroninen rele tuotiin markkinoille.

1970-luku

Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön ja viennin lippulaivaksi. Martti Harmoisen johtama kehitystyö sai vauhtia, kun Strömberg osallistui Helsingin metron rakentamiseen. Miljoonas sähköliesi valmistui Vaasan tehtailla 1974.

1980-luku

Kymi-Kymmenen ja Strömberg fuusioituivat 1983 ja nimeksi tuli Kymi-Strömberg. Strömberg siirtyi Asealle 1986. Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle.

1988

ABB-yhtymä syntyi kun Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri yhdistivät sähkötekniset liiketoimintansa. Sen suomalainen tytäryhtiö on ABB Oy, jonka ydin on Strömberg. Kolmessa vuodessa suomalaisten ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertaistui.

1990-luku

Vuoden 1994 merkittävin tuotekehitysprojekti oli uuden sukupolven vaihtosähkökäyttö, joka perustuu suoraan momenttisäätöön (DTC). Markkinoille tuotiin MicroSCADA. Azipod®-ruoripotkujärjestelmä tilattiin ensimmäistä kertaa matkustaja-alukseen.

2000-luku

Vuoden 2002 aikana solmittiin kymmenkunta uutta Full Service® -sopimusta. ABB:n uusi Azipod®-ruoripotkuritehdas Helsingin Vuosaaressa valmistui vuonna 2007.

2009

ABB valmisti maailman tehokkaimman vedenalaisen muuntajan. ABB Oy:n innovaatiolle, paperikoneiden suorakäyttöjärjestelmälle, myönnettiin "metsäteollisuuden nobel", Marcus Wallenbergin -palkinto.

2010-luku

ABB otti käyttöönsä 181 kilowatin aurinkosähkövoimalan tehdasalueellaan Helsingin Pitäjänmäellä. ABB:n on mukana kehittämässä älykkäitä energiaratkaisuja Helsingin Kalasatamaan.

Tänään

Suomen ABB työllistää noin 5 300 henkilöä noin 20 paikkakunnalla.