ABB:n tehtaalla Porvoossa on vuosia tehty töitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja yksikkö on investoinut viime vuosina muun muassa energiaremonttiin, vaihtoehtoisiin raaka-aineisiin ja pakkausmateriaalin vähentämiseen. Siellä valmistetaan sähköasennustuotteita energiatehokkaasti ja 100 % uusiutuvalla sähköllä. Tästä syystä se on nettonollatehdas. Ilmastonmuutos on vahvasti kytköksissä luonnon monimuotoisuuteen ja tehtaalla haluttiin tehdä jotain myös lähiluonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. Niinpä pihaan saapui kaksi mehiläiskuningatarta yhdyskuntineen ja he ovat pölyttäneet lähiympäristöä vuodesta 2023.

Pölyttäjät eivät ainoastaan auta varmistamaan hedelmien, pähkinöiden ja siementen satoa, vaan myös niiden monipuolisuuden ja laadun, mikä on ratkaisevan tärkeää ihmisen ravinnon kannalta.

Esimerkiksi rapsin hehtaarikohtainen sato nousee jopa 30% pelkän onnistuneen pölytyksen ansiosta. Sama pinta-ala, sama määrä lannoitteita, sama määrä mies- & konetunteja. Voimme siis tuottaa nykyisellä peltoalallamme enemmän ruokaa entistä tehokkaammin ja ekologisemmin ja samalla jättää luonnonmukaiset lehmikot ja niityt luonnontilaan lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Tiestikö, että ruoan lisäksi pölyttäjät auttavat tuottamaan myös lääkkeiden raaka-aineita, biopolttoaineita, kuituja, kuten puuvillaa ja pellavaa?

Suurin osa maailman noin 6000 aitomehiläislajista on hyvin tehokkaita pölyttäjiä. Yhdessä kärpästen, ampiaisten, kovakuoriaisten sekä perhosten kanssa, mehiläiset muodostavat pölyttäjien ydinjoukon, jota voimme pitkälti kiittää meidän ihmisten ruoansaannista.

Yksi mehiläispesä tarjoaa ympäristöllemme 50 000 pölyttäjää. Mehiläspesän tekemä pölytystyö poikii kesän aikana myös hunajasatoa noin 25-30kg pesää kohden. Omien mehiläisten tuottama hunaja tuotteistetaan syksyllä liikelahjoiksi. Suomessa pääsatokasvit ovat voikukka, vadelma, puolukka, horsma, apila, rypsi ja lehmus. Näistä lehmus on kaupunkimehiläisten suuri lempikasvi. Mehiläiset pitävät massiivista saman kasvin kukinnoista sen sijaan, että vierailisivat useassa eri kasvissa. Mehiläiset kommunikoivat hyvistä apajista kollegoilleen ns. mehiläistanssilla.

Lähde: Korpikuusikon Hunaja