Martti Harmoinen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1960 ja aloitti työuransa Strömbergillä, joka myöhemmin tuli osaksi ABB-konsernia. Hän työskenteli koko työikänsä saman työnantajan palveluksessa. Harmoinen palkittiin taajuusmuuttajan kehityksestä suomalaisella insinööripalkinnolla vuonna 1981. Vuonna 1995 tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi hänelle professorin arvonimen ansioista sähkömoottorien säätötekniikan kehittämisessä. Martti Harmoinen oli todellinen suomalainen innovaatioiden pioneeri, jonka työ on vaikuttanut merkittävästi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hänen kehittämä LV -taajuusmuuttaja on yksi Suomen suurimmista teknologisista saavutuksista, ja sen vaikutukset näkyvät edelleen monilla teollisuudenaloilla. Harmoinen kirjoitti SAMI-tuotteesta ja taajuusmuuttajan kehityksestä kirjan vuonna 2002.
Otin aloitteen tämän teknologian edistämisessä. Taajuusmuuttaja oli riskialtis projekti. Sellaista teknologiaa ei ollut olemassa tuolloin. Hallitsimme teknologian systemaattisen ja sinnikkään työn avulla. Ymmärsimme, että jos voisimme kehittää nopeudensäädön yleisimmälle sähkömoottorille, tämän teknologian markkinat olisivat valtavat. - Martti Harmoinen
Taajuusmuuttajakehityksen alkuvaiheet
Taajuusmuuttajan kehitys alkoi, kun oikosulkumoottorille haluttiin kehittää tekniikka, jolla se toimisi säädettävällä nopeudella vaihtovirtaverkossa. Harmoinen ja hänen tiiminsä kehittivät pulssinleveysmodulaatiotekniikan (Pulse Width Modulation, PWM), joka mahdollisti sähkömoottorin nopeuden säätämisen. Taajuusmuuttajalla voitiin portaattomasti muuttaa vaihtovirralla toimivan oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta, mikä mahdollisti merkittävän energiansäästön. Ilman taajuusmuuttajaa sähkömoottori oli kuin auto, jota ajettiin kaasu pohjassa ja nopeutta säädettiin jarruilla. Taajuusmuuttajainnovaatio oli merkittävä edistysaskel teollisuuden energiatehokkuuden parantamisessa.
SAMI A (Strömbergin Asynkroni Moottori Invertterikäyttö) -taajuusmuuttaja lanseerattiin markkinoille 1975. Ensimmäisen kaupallisen sovelluksen toimitus tapahtui syksyllä, kun kolme yksikköä (350 kVA, 500 V) toimitettiin Karihaaran sahalle Kemiin. Tämä oli merkittävä hetki, sillä se osoitti taajuusmuuttajan käytännön hyödyt teollisessa ympäristössä. Taajuusmuuttajat mahdollistivat Karihaaran sahan moottoreiden nopeuden säätämisen, mikä paransi sahan energiatehokkuutta ja vähensi laitteiden kulumista. Vuonna 1982 taajuusmuuttaja osoitti voimansa Helsingin metrojunien moottoreissa. Metron jälkeen taajuusmuuttajatekniikkaa siirrettiin laajasti eri teollisuuden toimialoille ja sovelluksiin. Nykyiset ACS-sarjan taajuusmuuttajat ovat tämän kehityksen jatkumoa. 1980-luvulla Strömbergin siirtyessä osaksi ABB:tä, taajuusmuuttajateknologia levisi nopeasti Suomesta ympäri maailmaa.
Harmoisen perintö elää taajuusmuuttajien maailmanlaajuisessa käytössä
Martti Harmoinen kuoli 88 vuoden iässä huhtikuussa 2023, mutta hänen perintönsä elää edelleen. ABB ei ole kadottanut ”Martti Harmoisen henkeä” tekemisessään. Taajuusmuuttajat ovat edelleen merkittävä osa ABB:n liiketoimintaa. Sen divisioonat ovat maailman johtavia taajuusmuuttajien kehittäjiä ja valmistajia. Asiakkaan tarpeisiin ja sovellusten luotettavuusvaatimuksiin vastaaminen on kunnia-asia ihan kuten se oli silloin, kun Helsinki sai ensimmäiset metrovaununsa. ABB:n tavoitteena nyt ja tulevaisuudessa on auttaa teollisuudenaloja tulemaan kilpailukykyisemmiksi ja kestävämmiksi, jotta ne menestyvät paremmin. Tätä tulevaisuutta kutsumme tiivistetysti ‘Engineered to Outrun.’
Tänä päivänä ABB on taajuusmuuttajien valmistuksen markkinajohtaja. ABB:n Drives-liiketoiminta Suomessa kehittää ja valmistaa pienjännitteisiä taajuusmuuttajia ja niihin liittyviä ohjelmistotyökaluja kaikkiin sovelluksiin ja teollisuudenaloille maailmanlaajuisesti. Helsingin Pitäjänmäen tehdas on ABB:llä taajuusmuuttajien tuotekehityksen johtava yksikkö.
