Voitko kuvitella paikan, jossa sähkö ei saa koskaan katketa? Sairaalat kaikkialla ovat riippuvaisia vikasietoisesta ja keskeytymättömästä sähköinfrastruktuurista. Silti monet kohtaavat haastavan yhtälön – ikääntyvät sähköjärjestelmät, kasvava kysyntä ja ilmastoon liittyvät uhat. Myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on paineita, sillä terveydenhuoltoala tuottaa noin viisi prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. (1)
Luotettavuuden paradoksi
Laitteiden, jotka ovat toimineet luotettavasti 30 tai 40 vuotta, on nyt pystyttävä tukemaan digitaalisia leikkaussaleja, robotiikkaa ja jatkuvasti laajenevaa diagnostiikkateknologiaa – jotka kaikki kuluttavat enemmän energiaa ja vaativat suurempaa luotettavuutta.
Samalla kun sairaalat digitalisoituvat, niiden hiilijalanjälki kasvaa hälyttävää vauhtia. Haaste onkin, että kuinka vähentää päästöjä, himmentämättä yhtäkään teho-osaston lamppua?
Sairaaloiden sähkönjakeluverkot kaikkialla Euroopassa ja muualla lähestyvät alkuperäisen suunnitellun käyttöikänsä rajoja, mutta modernisointi ei ole yhtä yksinkertaista kuin kytkimen napsauttaminen. Sairaalat eivät voi sulkea oviaan tai tehdä seisokkia päivitysten vuoksi. Jokainen laitepäivitys, testi ja kaapelin irrotus on tehtävä toiminnan jatkuessa keskeytyksettä.
Toimintavarmuus käytännössä: kaksi esimerkkiä
Sairaalat pyrkivät vähentämään päästöjä, mutta potilasturvallisuus menee kaiken edelle. Siksi monet kääntyvät hybridivoimaratkaisujen puoleen, jotka yhdistävät puhtaan sähköistämisen, automaation ja jatkuvan toimintavarmuuden.
Sveitsin Kantonsspital Badenissa (KSB) – suuressa alueellisessa sairaalassa, jossa on noin 400 vuodepaikkaa, kahdeksan leikkaussalia ja noin 1 700 synnytystä vuodessa – kyseinen strategia konkretisoituu täysin uudessa rakennuksessa. ABB toimitti koko keski- ja pienjännitejakelujärjestelmän sekä huippuluokan UPS-järjestelmät. Nämä UPS-yksiköt varmistavat, että sairaala saa virtaa jopa 20 minuutiksi sähkökatkon aikana, mikä tarjoaa mukavan turvamarginaalin ennen kolmen generaattorin automaattista käynnistymistä 15–30 sekunnin kuluessa.
Lynn Erlinghagen, ABB:n KSB:n UPS-projektipäällikkö, korostaa toistakin hyötyä:
”97,6 prosentin hyötysuhteellaan se on yksi markkinoiden tehokkaimmista UPS-järjestelmistä.”
Yli puoli miljoonaa potilasta hoidetaan vuosittain Helsingin Meilahden sairaalassa, jonka sähkönkulutus on pienen kaupungin luokkaa. Tätä tukee valtava muuntajaverkosto, joka vaatii säännöllisiä tarkastuksia ja satunnaisia huoltokatkoja – lähes mahdoton tehtävä sairaalassa, joka vaatii 100 prosentin käyttöaikaa potilaiden hengen turvaamiseksi.
”Meillä on muuntajia eri puolilla laajaa sairaalakampusta”, kertoo sairaalan käyttöpäällikkö Jari-Pekka Korhonen. "Tiimimme ei voi olla fyysisesti kaikkialla, joten meidän piti pystyä seuraamaan ja optimoimaan laitteiden toimintaa etänä."
HUS:issa otettiin käyttöön ABB:n pilvipohjainen muuntajien valvontajärjestelmä alle tunnissa. Nopea käyttöönotto mahdollisti siirtymisen paikan päällä tehtävistä tarkastuksista reaaliaikaiseen valvontaan. Digitaalinen alusta antaa Korhosen tiimille pääsyn kunkin muuntajan reaaliaikaiseen dataan – suorituskykytrendeistä varhaisen vian havainnointiin, jotka kaikki ovat näkyvissä yhdessä ja samassa hallintapaneelissa. He voivat suunnitella kunnossapitoa ennakoivasti, optimoida resursseja ja korjata ongelmia ennen kuin ne aiheuttavat häiriöitä.
Sairaalat kehittyvät: niistä tulee digitaalisempia, integroidumpi ja sähköistyneempiä. Sähköjärjestelmien toimintavarmuus on jo itsessään hoitomuoto – se tukee laitteita, teknologiaa ja ympäristöjä, joista kliiniset tiimit ovat riippuvaisia diagnosoidakseen, hoitaakseen ja seuratakseen potilaita kellon ympäri.
Useimmat potilaat eivät koskaan ajattele, mistä energia tulee heidän hoitonsa turvaamiseksi – ja juuri niin sen kuuluukin olla.
Huomiot:
1: Terveydenhuoltoalan rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä | Health Care Climate Action 2025
