Suomessa rakennusten lämmitys haukkaa yli neljänneksen koko maan energiankulutuksesta. Usein rakennuksissa tarvitaan myös viilennystä. Esimerkiksi Helsingin Herttoniemen kauppakeskus Hertsin uudisosa jäähdytetään Helenin hiilineutraalilla jäähdytyksellä. Sen sydämenä on Oilonin jäähdytystä tuottava lämpöpumppu. Aiemmin jäähdytyksen tuottama lämpö olisi joutunut taivaan tuuliin, mutta nyt lämpöpumppu jalostaa hukkalämmön kaukolämpöverkkoon kelpaavaksi hyötylämmöksi. Samalla periaatteella viilenee myös esimerkiksi Haagan paloasema ja moni vähittäiskauppa Helsingissä.
Helenin kaukolämpöverkko kattaa koko kaupungin, mutta kaukokylmäverkko vain Helsingin ydinkeskustan.
"Kaukojäähdytysalueen ulkopuolella yleistyvät nämä CHC (Combined cooling and district heating) -ratkaisut. Asiakkaat toivovat helppoja kokonaisratkaisuja – lämmitys ja jäähdytys hankitaan mielellään yhtenä pakettina", kertoo Helenin tuotannosta ja omaisuudesta vastaava johtaja Timo Aaltonen.
Juuri samanaikainen lämmön ja viilennyksen tuotanto on Oilonin ChillHeat -lämpöpumppujen ominta aluetta. "Yksi laite riittää, ei tarvita erikseen lämmitys- ja jäähdytyslaitteistoa", kertoo Oilonin liiketoimintajohtaja Martti Kukkola.
Jäähdytyksen merkitys tulee tulevaisuudessa lisääntymään entisestään. Timo Aaltonen ottaa vertailukohdaksi autot. Ennen ilmastointi oli kallis lisävaruste, nyt itsestäänselvyys. "Sama tulee tapahtumaan kiinteistöissä", Aaltonen toteaa.
Teknologia edennyt harppauksin
Kun aiemmin öljypolttimista tunnettu Oilon otti 20 vuotta sitten ensiaskeleitaan lämpöpumpputeknologian kehittäjänä, olivat hukkalämmön talteenottoratkaisut harvinaisuuksia.
Tietoisuus teknologian mahdollisuuksista on kasvanut vuosi vuodelta. Samaa tahtia on kasvanut myös valtioiden, kaupunkien ja energiayhtiöiden kunnianhimo päästöjen leikkaamisessa. Se ruokkii suurten lämpöpumppujen kysyntää.
"Viimeisen kahden vuoden aikana teollisen kokoluokan lämpöpumpputoimituksemme ovat kasvaneet 90 prosenttia vuodessa. Olemme juuri nelinkertaistamassa tuotantokapasiteettiamme", kertoo Oilonin Martti Kukkola.
Myös teknologiakehitys on edennyt aimo harppauksin. Tuotekehitykseen panostava Oilon on vuosi vuodelta hilannut suurten lämpöpumppujensa maksimilämpötiloja ylöspäin. "Uusin sukupolvi pääsee jo 120 asteeseen", Kukkola kertoo. Tämä on laajentanut teollisten lämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämmöntuotantoon sekä samanaikaiseen jäähdytykseen ja lämmitykseen.
Lämpöpumpputeknologiasta onkin nopeasti tullut tärkeä polttamista korvaava teknologia lämmöntuotannossa. "Lämpöpumput ovat se ratkaisu, jolla saadaan käyttöön erilaisia uusia lämmönlähteitä", Timo Aaltonen kertoo.
Helenin ensimmäinen iso lämpöpumppulaitos valmistui 2006. Se hyödynsi jäteveden hukkalämpöä. Nyt samaisessa Katri Valan lämpö- ja jäädytyslaitoksessa on toiminnassa jo viisi lämpöpumppua, ja kuudes ja seitsemäs ovat rakenteilla.
Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto viimeistään 2035. Iso pudotus päästöihin tulee jo lähivuosina, kun Hanasaaren hiilivoimalan toiminta päättyy. Hiilivoimaloiden tuotantoa korvataan suurelta osin lämpöpumpuilla. Teknologian kehityksen ansiosta lämpöenergian lähteiksi kelpaavat matalatkin lämpötilat.
"Lämpöpumpulla saadaan viisiasteisesta merivedestäkin tehtyä kaukolämpöä", Aaltonen kertoo. Vuosaareen onkin parhaillaan rakenteilla Helenin ensimmäinen merivesilämpöpumppu.
Lämmöntuotanto on tulevaisuudessa entistä hajautetumpaa. Lämpöä voidaan tuottaa jopa korttelitasolla.
"Tulevaisuuden lämmöntuotanto on entistä enemmän hukkavirtojen hyödyntämistä. Matalia lämpötiloja otetaan lämpöpumppujen avulla talteen kiinteistön käyttöön, tai jaellaan kaukolämpöverkon kautta hyödynnettäväksi muillekin", Timo Aaltonen pohtii.
Taajuusmuuttajilla lisää tehoa
Tärkeä osa lämpöpumppujen tuotekehitystä on taajuusmuuttajateknologian hyödyntäminen. ABB:n taajuusmuuttajat parantavat Oilonin lämpöpumppujen tehokkuutta lähes kaikissa sen Helsingissä sijaitsevissa kohteissa. Taajuusmuuttajaohjauksella lämpöpumpun kompressorin pyörimisnopeutta voi säätää portaattomasti.
"Lämpöpumpun pitää suoriutua erilaisista kuormitus- ja lämpötilaolosuhteista. Taajuusmuuttajaohjaus mahdollistaa tarkan säädön ja laajan osateho-alueen", Martti Kukkola kertoo.
Taajuusmuuttajien valinnassa suomalainen perheyritys Oilon on jo pitkään luottanut suomalaiseen teknologiaan. Koko taajuusmuuttajateknologia on suomalaista perua; ensimmäinen Strömbergin insinöörien kehittämä taajuusmuuttaja sääteli Helsingin metrojunien nopeutta. ABB:n käsissä teknologia on jalostunut laajaksi taajuusmuuttajamallistoksi, ja Suomen ABB vastaa teknologian globaalista tuotekehityksestä.
"Meidän valintaperusteemme ovat luotettavuus, laaja mallisto ja teknistaloudellisesti toimivat laitteet", Kukkola kertoo.
Oilonin ja ABB:n teknologioiden avulla Helen on pystynyt tarjoamaan asiakkailleen entistä energiatehokkaampia ratkaisuja lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeeseen. Arvokasta lämpöä syntyy ilmastoystävällisesti jäähdytyksen sivutuotteena.
"Haluamme teknologiajohtajana olla energiatehokkuudessa suunnannäyttäjä, ja toimimalla yhteistyössä partnerien kanssa voimme tehdä enemmän ja suuremman vaikutuksen tällä alueella. On arvokasta voida rakentaa kestävämpää tulevaisuutta Oilonin ja Helenin kanssa yhdistämällä suomalaista innovaatio-osaamista", sanoo ABB Suomen Motion-liiketoiminta-alueen myyntijohtaja Mika Männistö.
Energiatehokkaat taajuusmuuttajat ja moottorit tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. ABB kannustaakin kaikkia sidosryhmiä Energy Efficiency Movementin merkeissä yhteistyöhön, jotta maailmassa aikaansaadaan kokonaisvaltainen energiankäytön muutos.
Teksti: Petja Partanen
Kuvat: Olli Urpela
