Etlan tutkimuksessa teknologiat käsittivät robottien lisäksi numeerisesti ohjattavia koneita ja uusia ohjelmistoja. Tutkimuksen mukaan työllisyys teknologiaan investoinneissa yrityksissä kasvoi 25 prosenttiyksikköä verrattuna niihin, jotka eivät investoineet. Työntekijärakenne ei yrityksissä muuttunut. Investointien tavoitteena ei ollut vähentää työvoimaa vaan laajentaa tuotevalikoimaa, tavoitella uusia markkinoita, saada aikaan korkeampaa laatua, parempaa tuotannon joustavuutta ja laajempaa kapasiteettia.
Etlan tutkimus tehtiin Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja työntekijätilastojen avulla. Tutkimuksen tekijät Johannes Hirvonen Etlasta, Aapo Stenhammar Aalto-yliopistosta ja Joonas Tuhkuri Massachusetts Institute of Technologystä käyttivät hyödyksi tilastoja vuosilta 1994–2018.
Suomi on robottitiheystilastoissa kaukana kärjestä, mutta uudet tekniikat kiinnostavat
Robottitiheydet eri maissa:
Kansainvälisen robotiikkajärjestön tilastojen mukaan Suomen ranking maailman maiden robottitiheyttä verrattaessa on sijalla 21. Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 152 robottia 10 000 teollisuustyöntekijää kohti.
- Etelä-Korea 934
- Singapore 505
- Japani 390
- Saksa 371
- Ruotsi 289
- Hong Kong 275
- USA 255
- Taiwan 248
- Kiina ja Tanska 246
- ...21. Suomi 152
(Robotti / 10 000 teollisuustyöntekijää = Kaikkien maiden robottitiheys 125)
Vuonna 2020 robotteja myytiin globaalisti noin 400 000 kappaletta. Suomen osuus oli 430 robottia. Maailmanlaajuisesti robottimyynnissä suurimmat sovellusalat ovat elektroniikkateollisuus (26 %) ja autoteollisuus (21 %). Suomessa vuoden 2020 robotti-investoinneista 45% kohdistui konepajoihin. Seuraavana listalla oli autoteollisuus.
Suomen Robotiikkayhdistyksen tilastot kertovat myös, että Suomessa uudenlaiset robotit kiinnostavat. Yhteistyörobottien eli cobottien osuus robottimyynnistä globaalisti oli 4% kaikista myydyistä roboteista, kun Suomessa vastaava luku oli lähempänä kymmentä prosenttia.
