Kun 188-neliöisen arvoasunnon tekniikka tuotiin massiivisessa peruskorjauksessa 1950-luvulta nykypäivään, olivat avainsanat muunneltavuus ja nykyaikaisuus. Uuden sähköjärjestelmän pitää myös palvella pitkälle tulevaisuuteen. Kelosähkö Oy:n sähkösuunnittelija Roope Martikainen sai vapaat kädet. "Mutta keskustelimme paljon järjestelmän käytöstä. Käytön pitää olla erittäin selkeää", Martikainen kertoo.
Parhaiten vaatimukset täytti ABB:n helppokäyttöinen free@home-ohjausjärjestelmä. Järjestelmän avulla voi ohjata esimerkiksi asunnon valaistusta ja lämmitystä - tai määrätä automaatio huolehtimaan niistä. Kun kotoa lähtiessä painaa kosketusnäytöltä kotiautomaation poissa-asentoon, ei tarvitse koskea yhteenkään painikkeeseen. Lattialämmitykset taas pudottavat lämpötilaansa automaattisesti. Valaistusta voi ohjata omalla kännykällään, tai perinteiseen tapaan seinään asennetuilla painikkeilla.
Tämän mahdollistaa free@homen väylätekniikka. Siinä asunnon kaikki sähkökomponentit kommunikoivat keskenään yhden parikaapelin eli väylän välityksellä. Väyläratkaisun edut tulevat parhaiten esiin suuressa asunnossa. Painikkeilta vedetään vain ohuet parikaapelit suoraan ryhmäkeskukselle, ja kunkin painikkeen toiminnot määritellään ohjelmallisesti. "Olisi esimerkiksi ollut aikamoinen työ johdottaa nämä kaikki kolme painiketta joista ohjataan käytävän valaistusta", toteaa Roope Martikainen pitkän eteishallin äärellä.
Toinen etu on esteettinen. "Jos kaikki samat toiminnot olisi haluttu toteuttaa perinteisellä tekniikalla, seinillä olisi aikamoiset kytkinrivit." Nyt useampi valaisinohjaus on yhdistetty yhden väyläpainikkeen taakse. Päälle-, pois-, himmennys- ja tilannekutsutoiminnot hoituvat helposti yhdellä painikkeella.
Vaikka valaistuksen ohjauksessa on käytössä kaikki hienoudet, asennustyö pysyy entisellään. "Jos tällainen järjestelmä haluttaisiin rakentaa perinteisillä komponenteilla, työmäärä olisi paljon suurempi."
Kun valaistuksen ohjauksen hintaero perinteisen toteutustavan ja free@home-väyläratkaisun välillä jäi varsin pieneksi, oli järjestelmän valinta helppo päätös. Pienellä lisähinnalla saa paitsi helpon asennettavuuden, myös täydellisen muokattavuuden. Uusien laitteiden käyttöönotto ja muutosten tekeminen on väyläpohjaisessa ratkaisussa helppoa. Jos esimerkiksi WC:n valaistus tuntuu liian kirkkaalta tai olohuoneen ikkunavalaisimet halutaan syttymään automaattisesti pimeän tullen, onnistuvat muutokset asukkaalta helposti esimerkiksi tabletilla.
Arvoasunto tuotiin 1950-luvulta tähän päivään
188-neliöinen arvoasunto Helsingin Ullanlinnassa oli ennen saneerausta 1950-luvun asussa. Täydellisessä peruskorjauksessa asunnon koko tekniikka pantiin uusiksi. "Jokainen kytkin ja pistorasia on mietitty asukkaan tarpeiden mukaisesti uudelleen", kertoo sähkösuunnittelija Roope Martikainen.
Viisi kuukautta kestäneessä saneerauksessa asunnon muodonmuutos oli täydellinen. Sähköjärjestelmän äly on hyvin piilossa. Valaistusta ja lämmitystä ohjaava free@home-automaatio on piilotettu ulko-oven päälle rakennettuun ryhmäkeskukseen. Huoneistossa automaatiojärjestelmästä kertovat eteisen kosketusnäytön lisäksi vain Impressivo-painikkeiden pienet vihreät led-ilmaisimet.
ABB:n free@home
ABB-free@home yhdistää kodin toiminnot yhteen helppokäyttöiseen ohjausjärjestelmään. Väyläjärjestelmä mahdollistaa kodin eri toimintojen yhdistelyn. Toimilaitteilla ohjataan valaistusta, lämmitystä ja jäähdytystä, ovipuhelinta ja kaihtimia. Tilanteiden ja ajastuksien teko sekä mobiilikäyttö ovat järjestelmässä vakiona.
Ennen kotiautomaatio on tarkoittanut lisätyötä asentajille, free@home pikemminkin vähentää asennustyötä. Myös suunnittelu helpottuu, ja muutosten teko teknologian kehittyessä on väyläpohjaisessa järjestelmässä helppoa. Asukkaille järjestelmän asetusten muokkaus ja käyttö onnistuu omalla tietokoneella tai tabletilla.
ABB (abb.fi) on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB työllistää 100 maassa noin 150 000 henkilöä, joista Suomessa noin 5 500.
