Megatrendinä digitaalisuus on vaikuttanut elämäämme jo pitkään. Digitaalisuuden kasvu muuttaa jatkuvasti käsityksiämme siitä, mitä on tehtävä manuaalisesti ja mitä voidaan automatisoida. Monet aiemmin normaaleilta tuntuneet käytännöt tuntuvat nykyään jo lähes käsittämättömän tehottomilta tavoilta toimia.
Keskijännitekojeistoihin ilmestyivät jo 80-luvulla ensimmäiset väylien kautta kommunikoivat suojareleet, joiden avulla voitiin liittää kokonaisia asemia käytönvalvontajärjestelmiin. Näin kyettiin valvomaan ja ohjaamaan sähkönjakelujärjestelmiä, joiden kautta voitiin liittyä myös erilaisiin käytöntukijärjestelmiin.
Ensimmäisiä sensoreita on ollut vastaavasti tarjolla jo 1930-luvulta lähtien, mutta niiden tarjoamaa mittausviestiä ei ole täysin kyetty hyödyntämään vastaanottavissa laitteissa. Noin vuodesta 1995 alkaen tätä mittaustietoa on alettu hyödyntämään suojareleissä ja kehitys jatkuu tänäkin päivänä. Perinteisten mittamuuntajien korvaaminen sensoreilla on ollut aina kiistatta energiatehokas ratkaisu, mutta se ei ole ollut käytännössä toimiva.
90-luvulla suojareleisiin luotiin mahdollisuuksia esimerkiksi katkaisijoiden kunnonvalvontadatan keräämiseen, minkä avulla kyettiin muun muassa analysoimaan katkaisijoiden viritysaikoja sekä mittaamaan hyödyllisiä jännite- ja virtatietoja mittauspiireistä. Käytännössä tämä on mahdollistanut esimerkiksi kaukokäyttöjen yhteydessä erilaiset primäärikomponenttien, kuten katkaisijoiden kunnonvalvontatoiminnot. Tämän datan hyödyntäminen on kuitenkin ollut monilta osin puutteellista ja pelkkiin yksittäisiin raja-arvoihin tai laskureihin perustuvaa arviointia. Varsinainen älykkyys datan tulkinnasta on puuttunut tai se on ollut suppeaa.
Perinteisesti digitaalisuutta on siis ollut tarjolla, mutta dataa ei olla kyetty hyödyntämään syystä tai toisesta. Vasta 2000-luvun puolella julkaistun IEC61850-standardin ja esimerkiksi kommunikointiprotokolla GOOSE:n käytön yleistyttyä, analogisia mittaustietoja on alettu yleisemmin siirtää (9-2) väylän kautta eteenpäin.
Vähennä huoltokustannuksia ja odottamattomien käyttökatkojen riskiä
Nykyään tätä kaikkea dataa osataan hyödyntää älykkäiden ohjelmistojen ja niiden sisään rakennettujen algoritmien myötä.
Me ABB:lla näemme keskijännitekojeistojen digitalisaation kahtena pilarina:
- Älykkäänä automaationa ja ohjauksena. Sisältää viimeisintä teknologiaa, joka tukee turvallista ja tehokasta operointia suojauksineen sekä varmistaa sähkönjakelun toimivuuden.
- Valvontana ja diagnostiikkana. Energianhallinta on mahdollistettu selkeällä, mobiilisti nähtävillä olevalla reaaliaikaisella informaatiolla. Laitteistojen reaaliaikaisesti kerätyt datat ja niistä jalostettu informaatio antaa mielenrauhaa laitteistojen kunnon osalta eikä sähkönjakeluun ole odotettavissa ennakoimattomia katkoja. Ennakoivan kunnonvalvonnan myötä voit lisäksi suunnitella huollot etukäteen ja tarveperusteisesti.
Moderneja, reaaliaikaista dataa älykkäästi hyödyntäviä ratkaisuja on siis jo olemassa – ja niiden avulla voit pienentää huoltokustannuksia ja vähentää odottamattomien käyttökatkojen riskiä huomattavasti. Ratkaisut voidaan toteuttaa paikallisina tai pilvipohjaisina ja joko yksittäisenä kohteena tai yhdistämällä useampia maantieteellisesti eri paikoissa sijaitsevia kohteita samaan tietokantaan.
Sähkönjakelujärjestelmässä käyttöineen on toki muitakin osakokonaisuuksia keskijännitekojeiston lisäksi, joista voidaan niin ikään tuoda tietoa kunnonvalvontajärjestelmän analysoitavaksi. Kojeistoratkaisujen valinnoissa tulisikin huomioida hankkeen erityistarpeet ja tavoitteet, esimerkiksi energiatehokkuus ja sähkönjakelun kriittisyys.
Ennakoiva kunnonvalvontajärjestelmä auttaa optimoimaan elinkaarikustannuksia
Investointikustannukset sähkönjakeluun ovat aina merkityksellisiä, mutta niin ovat myös järjestelmien elinkaarikustannukset. Sähkönjakelujärjestelmät ja kaikki sähkömekaanisia laitteita sisältävät ratkaisut tarvitsevat aina myös huoltoa, jotta niiden elinkaaret olisivat mahdollisimman pitkiä ja luotettavia. ABB:n ennakoivan kunnonvalvontajärjestelmän ja energianhallintaratkaisujen avulla hankkeesi laitteistojen elinkaaren aikaiset kustannukset voidaan pitää mahdollisimman alhaisina ja ennustettavina.
Digitaalisuus onkin paljon enemmän kuin pelkkää tarjolla olevaa dataa, mikä ei yksistään luo käytännössä varsinaista lisäarvoa elämäämme. Vasta jalostamalla digitaalisuuden tarjoamaa dataa arvokkaaksi informaatioksi voidaan saavuttaa käyttäjille konkreettisia hyötyjä. ABB:n keskijännitekojeistot yhdessä ABB Ability™ -ratkaisujen kanssa tarjoavat älykkyyttä ja informaatiota, joiden avulla on mahdollista parantaa turvallisuutta, alentaa käyttökustannuksia ja tukea vihreää siirtymää.
Tietoa kirjoittajasta: Tapio Kotola
Työskentelen ABB:lla Vaasassa ja vastaan sähkönjakelun ratkaisujen markkinoinnista eri toimialoille. Asiakaslähtöinen ja ratkaisukeskeinen ajattelutapa ohjaavat päivittäistä työskentelyäni eli teen yhteistyössä asiakkaidemme kanssa heidän etunsa huomioiden. Työurallani olen toiminut esihenkilötehtävissä ja sähkönjakelutekniikan alalla nykyisen työtehtäväni lisäksi myös projektipäällikkönä, suunnittelijana, sekä asennus- ja huoltotehtävissä. Koulutukseltani olen sähköinsinööri ja automaatioasentaja. Työn ohella opiskelen liiketoiminnan strategista kehittämistä.
