Digitaalinen järjestelmä ei yksinään maksimoi tavoiteltuja säästöjä. Kun päätös toiminnan digitalisoimisesta on tehty, päästään konkreettisten asioiden äärelle. Miten nykyiset mittarit sitten tukevat eri toimintoja?
Parhaimmillaan digitaaliset järjestelmät pystyvät tuottamaan selkeitä ja luotettavia havaintoja asiantuntijoiden analysoitavaksi. Yksinkertaisimmat toimenpiteet voidaan automatisoida sääntöpohjaisesti, ja järjestelmän kehittyessä myös koneoppimista voidaan lisätä ja siten tehostaa kunnossapidon työtä. Vähentämällä rutiininomaisia kunnossapitotehtäviä voidaan tekeminen kohdentaa käyttövarmuuden ylläpitoon.
Automaatiojärjestelmiin jo valmiiksi kerääntyvän tiedon hyödyntäminen on yleensä ensimmäisen askel. Laajentamalla tiedonkeruu älykkäisiin laitteisiin voidaan lisätä hyödynnettävissä olevan tiedon laatua ja kattavuutta. Paras lopputulos ja lisäarvo saavutetaan kuitenkin yhdistämällä laitevalmistajien kehittämät analytiikkaominaisuudet kokonaisjärjestelmään. Lisäämällä anturointia ja virtuaalimittauksia voidaan täydentää laitteista ja prosesseista saatavaa tietoa entisestään. Näin järjestelmän tuottama yksiselitteinen informaatio voidaan automatisoida suoraan esimerkiksi kunnossapidon työmääräimeksi ja siten tehostaa toimintaa. Vaativampien tilanteiden analysointiin tarvitaan luonnollisesti edelleen asiantuntijoita.
Palveluntarjoaja auttaa tehostamaan kunnossapitoa ja prosessitehokkuutta
Kun kiire painaa, haasteena on löytää riittävästi aikaa järjestelmän kunnolliselle käytölle ja tekemisen suunnittelulle. Tällöin vaihtoehtona on tukeutua järjestelmä- ja prosessitoimittajan palvelusopimukseen. Palveluntarjoaja on parhaimmillaan hyvä sparraaja, joka antaa apua huoltotöiden suunnitteluun ja arjen tekemiseen. He tuntevat laitteet ja pystyvät siksi tehokkaimmin löytämään ne alueet, joissa vikaantuminen on jo alkanut, mutta ei ole vielä ehtinyt rikkoa laitteita.
Siksi palveluntarjoaja kannattaakin ottaa mukaan säännölliseen tekemiseen. Siirtyminen puuduttavista ja pitkistä raporteista selkeään tehtävälistaan vastuuhenkilöineen mahdollistaa konkreettiset tulokset. Alkuun on hyvä käydä läpi huolto- ja vikaantumishistoria pidemmältä ajalta ja ottaa oppia jo tapahtuneista asioista. Näin me ja muut toimittajat pystymme paremmin räätälöimään ja kehittämään järjestelmää ja oppimaan nopeammin asiakkaan laitoksen toiminnan ja siihen liittyvät haasteet. Siirrytään yhdessä kalenteripohjaisesta kunnossapidosta tarpeenmukaiseen.
Toiminnan digitalisoinnissa kannattaa lähteä liikkeelle määrittelemällä operatiiviset haasteet ja tavoitteet sekä selvittämällä, millaista tietoa järjestelmissä on käytettävissä. Palveluntarjoajat puolestaan auttavat kehittämään toimintatapoja. Yhteistyössä asiakasyritysten kanssa tehtävien dataan perustuvien selkeiden muutosten myötä operatiivisten mittareiden tulokset paranevat.
Tietoja kirjoittajasta: Juha Alamäki
Toimin ABB:llä Helsingissä etäpalvelukeskuksen päällikkönä. Olen mukana kunnossapidon ja prosessitehokkuuden digitalisaatioprojekteissa aina asiakastarpeen määrittelystä järjestelmien sekä palveluiden toimittamiseen. Aloitin ABB:llä vuonna 1995 taajuusmuuttajien huoltoinsinöörinä ja olen koko ABB-urani ajan toiminut palveluliiketoiminnassa erilaisissa tehtävissä myynnistä tuotekehitykseen.
