Tuhansia valaisimia ja pistorasioita, kilometrikaupalla kaapelia ja 272 000 neliömetrin rakennus. Tämän kokoluokan kiinteistöjä ei Suomessa kovin montaa ole. Messukeskuksen tekninen päällikkö Mikael Peltomäki kertoo, että Messukeskuksen valoja ja pistorasioita ohjaava järjestelmä joudutaan uusimaan, kun vanhan järjestelmän päivittäminen ei ole enää mahdollista.
"Koska vanhaa järjestelmäämme ei pystytä enää päivittämään, meidän pitää vaihtaa se modernimpaan. KNX oli järkevin vaihtoehto. Se on avoin järjestelmä, jolla on laaja tuotetuki. Lisäksi se on yhteensopiva useisiin eri järjestelmiin ja tuotteisiin."
ABB:n Olli Puurtinen on samaa mieltä. Hän myös muistuttaa, että joustavuutensa ansiosta KNX-järjestelmään voidaan aina jälkeenpäin lisätä uusia ratkaisuja. Näin kohdetta voidaan kasvattaa aina ajan vaatimusten mukaiseksi.
Valvomo auttaa suuren tilan hallinnassa
Koska Messukeskuksen tilat ovat valtavan suuret ja erilaisia saleja sekä tiloja on useita, ohjausjärjestlemä on välttämättömyys.
"Meille on välttämätöntä, että pystymme ohjaamaan valoja ja pistorasioita valvomon kautta", Mikael Peltomäki sanoo.
Olli Puurtinen kertoo, että valvomon näkymä on käyttäjäystävällinen ja sen kautta esimerkiksi eri hallien hallinta onnistuu yhdellä klikkauksella.
Valvomoon saadaan esimerkiksi vikatiedot valaisimista. Näin vikaantuneet laitteet löytyvät helposti suuresta hallista, joten niiden korjaaminen käy sujuvammin.
KNX auttaa myös energiakuluissa, kun esimerkiksi valoja voidaan ohjata tarkemmin valvomon kautta. Tapahtuma luonteen mukaan pystytään tarvittaessa myös ohjamaan yksittäisiä valaisimia päälle tai pois päältä, valotehoa tai värilämpötilaa tai värejä säätämään riippuen valaisimen ominaisuuksista.
Olli Puurtisen mukaan tulevaisuudessa on mahdollista lisätä KNX-järjestelmän osaksi energianmittausjärjestelmä jopa hallikohtaisesti.
Projekti etenee sali kerrallaan
Messukeskuksen KNX-järjestelmän asennuksista, huolloista ja kunnossapidosta vastaa PKS Service Oy. Järjestelmämuutoksessa tiiviisti mukana ollut Jarno Sinkko PKS Servicestä kertoo, että muutostyötä on Messukeskuksessa tehty sali kerrallaan.
"KNX:n asennukset ovat menneet sujuvasti, kun mietimme heti ensimmäisessä hallissa, miten homma kannattaa tehdä", hän sanoo.
Osin suunnittelu- ja asennustöissä on saanut tehdä myös salapoliisityötä.
Messukeskusta on vuosien saatossa laajennettu. "Ensimmäinen osa on rakennettu jo 70-luvulla, joten esimerkiksi kaikkia sähkökuvia ei ole sähköisessä muodossa", Mikael Peltomäki kertoo.
Asennustyöt on sovitettu messujen kiireiseen aikatauluun, joten halli kerrallaan eteneminen on ollut myös järkevää.
Aikataulut ovat Messukeskuksessa tiukat, sillä asennustöitä on tehty silloin, kun tapahtumia ei ole ollut.
Jarno Sinkko pitää KNX:n ehdottomana etuna myös sitä, että kiinteistön yleiskaapeloinnin runkoverkkoa on pystytty hyödyntämään gateway-laitteiden väylänä.
"Tämän vuoksi se ei häiritse esimerkiksi Messukeskuksen langatonta verkkoa, joka on tapahtumissa Messukeskuksen asiakkailla tiiviissä käytössä", Mikael Peltomäki kertoo.