Tellus-talo rakennettiin monien toimistotalojen tapaan 1990-luvun lopussa. Tänä päivänä jo lähes 20-vuotias, LON-tekniikalla toteutettu ratkaisu ei enää toiminut toivotulla tavalla valaistuksen ja ilmastoinnin ohjauksessa. - Valot paloivat tyhjissä toimistotiloissa ja varastoissa eikä kaikkia tarvitsemiamme osia enää saatu järjestelmään. Kaiken kaikkiaan erilaiset muutostyöt osoittautuivat hankaliksi ja kalliiksi, kiteyttää Matti Suomalainen.
Talon omistajan, Eläkevakuutusyhtiö Varman kanssa sovittiin taloa koskevasta rakennusautomaatiosta sekä toimistotilojen valaistuksenohjauksesta KNX-järjestelmällä. Kaikki osapuolet sitoutuivat projektiin hyvässä yhteishengessä. Luotettiin siihen, että KNX-järjestelmä vastaa niitä kriteereitä, mitä projektille asetettiin. Lisäksi pysyttiin myös aikataulussa ja budjetissa. Lopputulokseen voidaan olla vain tyytyväisiä.
Automaattisesti ohjattu valaistus helpottaa työtä ja säästää energiaa
KNX-järjestelmän toiminta perustuu siihen, miten työtekijät ovat läsnä työpaikallaan. Valot palavat silloin, kun niitä tarvitaan ja turhalta käytöltä vältytään. Valaistuksen taso voidaan myös automaattisesti säätää optimaaliseksi eri työpisteissä himmennyksiä hyödyntämällä. Järjestelmä mahdollistaa myös päivänvalon hyödyntämisen. - Me pyrimme siihen, että auringon valon vaikutus saadaan hyödynnettyä valaistuksessa mahdollisimman tehokkaasti. Etelän puolella, lähellä ikkunoita oleviin valaisimiin on laitettu säätö, jotta järjestelmässä voidaan hyödyntää viimeisetkin energiansäästömahdollisuudet, Suomalainen toteaa.
KNX-järjestelmän perusfilosofia on yksinkertainen: kaikki valaisimet sijoitetaan yhteen väylään ja valaistusta pääsee ohjaamaan alue-, tila- ja valaisinkohtaisesti. Käyttö on erittäin yksinkertaista ja asetukset pysyvät, kun asetukset on kerran säädetty kohdalleen. Mekaanisia osia on vähän, ohjaukset tehdään ohjelmallisesti, mikä vähentää rikkoutumisriskiä ja lisää kokonaisuuden luotettavuutta.
Päädyimme siihen, että talon kaikissa tiloissa valot syttyvät päälle automaattisesti järjestelmän avulla. Niiden ohjaus otettiin pois käyttäjiltä. Tullessaan työpaikalle työntekijä voi alusta lähtien keskittyä omaan työhönsä ja valot ovat aina häntä varten sopivasti säädettyinä koko työpäivän ajan. Neuvottelutiloissa valoja on mahdollista säätää myös tilakohtaisesti.
- Voidaankin sanoa, että kyllä tämä muutos oli erittäin onnistunut. Nyt, kun toimitalon ohi ajaa keskellä yötä, se on kokonaan pimeä, Matti Suomalainen toteaa. - Perinteiseen, ympäri vuorokauden palaneeseen loisteputkivalaistukseen nähden olemme saaneet aikaan merkittävää säästöä myös energiankulutuksessa. Vanha järjestelmä oli haavoittuva ja se oli kerta kaikkiaan tullut tiensä päähän.
Hyvä suunnittelu on kaiken perusta
Suomalainen on vakuuttunut siitä, että projektissa onnistuttiin hyvällä yhteistyöllä. Suuressa toimitilassa entisen automaatiojärjestelmän toimintojen selvittäminen vaati huolellista perehtymistä. Apuun suunnittelutoimistoksi palkattiin Granlund Oy. Tarvittiin huolellinen suunnitelma siitä, mitä muutoksia sähköistykseen tarvitaan ja mitä tämä merkitsee käytännön toteutuksessa.
- Esimerkiksi kaapelointia piti uuden väylätekniikan vuoksi lisätä, mutta uudistamisen tarve osoittautui pieneksi. Jo lähtökohtaisesti halusimme hyödyntää vanhoja kaapelointeja mahdollisimman paljon ja onnistuimme siinä, Suomalainen toteaa.
Päätös automaatiojärjestelmän uusimisesta tehtiin syksyllä 2015. Suunnittelutyö käynnistettiin heti päätöksen jälkeen. Tarvittiin kuusi tehokasta palaveria. Ensimmäisenä tehtiin karkea kustannusarvio ja valittiin urakoitsijat, joiden kanssa yhdessä laadittiin tarkat suunnitelmat. Vuoden 2016 alussa aloitettiin itse muutostyöt ja kesäkuun lopussa ne oli tehty valmiiksi.
- Pystyimme toteuttamaan projektin niin, että talo oli koko ajan täyskäytössä. Työntekijät eivät juurikaan huomanneet muutostyötä. KNX-järjestelmän asiantuntijat aluemyyntipäällikkö Zan Pujol ABB:lta ja ohjelmoinnin osaaja Ari Tuokko Insinööritoimisto Tauno Nissiseltä olivat avainroolissa projektin sujuvuuden varmistamisessa. Informoimme henkilöstöä hyvin jo etukäteen muutostyöstä ja sen ilmenemisestä esimerkiksi valojen tilapäisenä vilkkumisena. Minun mielestäni riittävä ja hyvä tiedottaminen tilan käyttäjille onkin oleellinen osa hyvää suunnittelua.
Pilottiprojekti on hyvä tapa aloittaa
- Vanhojen automaatiojärjestelmien uusimien tulee eteen joka tapauksessa. Mitä paremmin siihen on pystynyt varautumaan aikataulullisesti ja teknisesti, sitä helpommin uudistus tapahtuu ja sitä vähemmän se kuormittaa hermoja. Rajattu pilottiprojekti on hyvä idea. Me esimerkiksi otimme noin 1/25 osan, eli 4-5 % kokonaisuudesta alkupilottiin. Sen avulla ikään kuin testattiin ja ennakoitiin tulevaa isompaa muutosta.
Pilotin jälkeen parantelimme ratkaisua vielä entisestään: pelkistimme, yksilöimme, saimme vähennettyä vanhoja releohjauksia ja niiden tilalle lisäsimme ohjelmallista toteutusta. Esimerkiksi mekaanisten releiden korvaaminen ohjelmoinnilla on selvä parannus. Se lisää järjestelmän suoritusvarmuutta, kun rikkoutumismahdollisuudet saadaan minimoitua. Järjestelmä toimii sitä luotettavammin, mitä pienemmät sen rikkoutumisriskit ovat.
Budjetissa voi pysyä
Automaation muutoksesta tehtiin ensimmäisiä budjetointeja kiinteistön omistajan käyttöön jo viitisen vuotta sitten, kun pilottiprojekti käynnistettiin. - Ilahduttavaa oli huomata, että budjetin tasossa pysyttiin, Suomalainen toteaa. - Projektia päätettiin lykätä pilottivaiheen jälkeen vielä hieman eteenpäin. Nyt muutoksen tarve alkoi kuitenkin näyttää täysin välttämättömältä ja hankkeeseen päätettiin tarttua.
Viidessä vuodessa kustannusten taso oli yleisesti ottaen noussut ensimmäisiin laskelmiin verrattuna, mutta suhteellisesti katsottuna kustannustaso oli täysin sama. Tämä kertoo siitä, että myös kustannukset pystytään järjestelmällisen kartoituksen jälkeen hahmottamaan luotettavasti.
Tähtäimessä moderni ja helposti uusiutuva tila
Suunnittelussa on pidetty koko ajan esillä myös tulevaisuuden näkökulma. Muutoksia tilojen valaistukseen pystytään tekemään helposti. - Saatetaan tarvita vain helppo ohjelmanmuutos ja uusien valaisimien hankinta. Jos loisteputkivalaistuksesta päätetään siirtyä kokonaan LED-valaistukseen, saadaan vielä lisäsäästöjä energiankulutuksessa.
Pääkaupunkiseudulla on 100 hehtaaria vuokrattavia toimistotiloja. Vuokranantajan näkökulmasta ei siis ole lainkaan yhdentekevää, miten toiminnallinen ja edistyksellinen tila on tarjottavana. Toimistojen tilantarve lisääntyvän etätyön myötä myös pienenee tulevaisuudessa, mutta niiden toiminnallisuuden ja modernin tehokkuuden tarve kasvaa. Tämä suuntaus alkoi eräänlaisesta muoti-ilmiöstä, mutta se on tullut jäädäkseen. Työ muuttaa vääjäämättä muotoaan ja asettaa myös toimitiloille täysin uudenlaisia vaatimuksia.
KNX-taloautomaatio on hyvä investointi tulevaisuuteen
Monissa 1990-luvun Nokia-boomin aikana rakennetuissa taloissa ollaan saman tilanteen edessä kuin ABB:n Tellus-toimitalossa. Rakennusaikana valittu tekniikka on tullut tiensä päähän ja yksittäisten muutosten teko on haastavaa ja kallista. Lisäksi nykyaikainen työ asettaa sähköistykselle ja automaatiolle sellaisia haasteita, joihin ei vanhalla tekniikalla pystytä lainkaan vastaamaan. - KNX-automaatiojärjestelmä vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Hyvin toteutetun automaatiomuutoksen ansiosta toimitila saa uuden elämän pitkälle tulevaisuuteen. Lisäbonuksena syntyy miellyttävä ja toimiva työympäristö ja merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa, Matti Suomalainen tiivistää.
Tellus-talon rakennusautomaation ja sähköistyksen tekijät:
- Tellus-talon rakennusautomaation ja sähköistyksen tekijät
- Tilaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma
- Rakennusautomaatio- ja sähkösuunnittelu Granlund Oy
- Sähköurakointi Caverion Oy
- Rakennusautomaatio urakointi Schneider Electric Oy
- KNX-automaatiojärjestelmän käyttöönotto ABB Oy ja Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy
- Projektipäällikkö Matti Suomalainen ABB Oy
ABB (abb.fi) on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB työllistää 100 maassa noin 150 000 henkilöä, joista Suomessa noin 5 500.
